Herrasmiehet

Saatoin käydä kangaskaupassa taannoin, glögillä. Käpysen viiksekkäät Herrasmiehet eivät jättäneet minua rauhaan, vaan muistuttivat siitä raa'asta tosiasiasta, etten ollut koskaan vielä ommellut (herras)miehelleni mitään järkevää vaatetusta. Niinpä olin (herras)nainen ja muotoilin Ottobre 4 / 2013 -lehdestä hupparin 40. Skyline -kaavan avulla uljaan hupullisen paidan. Rinnanympärykseen muutama ja hihojen pituuteen viisi senttiä viiksekästä kangasta ohjetta enemmän, muutoin mentiin koon 170 cm mukaan. Huppuun ja taskuihin sattui löytymään juuri sopivaa herrasmiesmäistä raitatrikoota omasta jemmasta. Resori (41. noki) on myös em. glögi-illan hairahdus.

Koskapa (herras)miehelläni on varsin tarkka maku monessakin asiassa, eivät odotukseni olleet kovinkaan korkealla neitsytmatkani onnistumisen suhteen… lähinnä istuvuus ja käytännöllisyys arveluttivat. Vaan olinpas väärässä!! "Vain pessimisti kokee positiivisia yllätyksiä" vai mitensenytmeni. Tästähän tuli ihan törkeen hieno, sanokaa mitä sanotte! Tokihan kiitettävän nätti ompelujälki auttaa asiassa, mutta siitäkin huolimatta. Tässähän on ihan täydellinen paketti, viikselliset ja viiksettömät herrasmiehet kimpassa. Kaiken kukkuraksi minulla on nyt valmiiksi leikelty ja muokkailtu kaava tulevaisuutta varten. Saatan siis hairahtua jatkossakin… ;) Pus.

Neropatit

Neropatille Neropatteja Käpysestä, Neronleimauksena kiinnisilitettävä skraga ja kaupan päälle hämärtyvä talvi-iltapäivä Nerokkaalla värityksellä. Samettinen silitysarkki Nerokkailta messuilta. Viitteellinen malli skragaan Ottobre 6 / 2010 ja paidan kaava samaisesta lehdestä. Suorastaan Nerokasta!?

Joulukalenteri

Yllätys

Leikkaaja

Ompelija

Leimaaja

Leimattava

Lego Chima

Pakattu luukku

Pakkaaja

The Joulukalenteri

Isi ja Äiti päättivät eräänä iltana, kaupan kalenteritarjontaan kyllästyneinä, tehdä yhdessä yllätyksen lapsilleen… "Parisuhdeaikaa! Ei tv:tä, tekniikkaa, vaan yhteinen puuha iltaisin lasten ilostuttamiseksi" he tuumivat. Valittiin kankaat. Isi leikkeli. Iloitsi, päästeli ärräpäitä. Äiti ompeli, silitti. Iloitsi, päästeli ärräpäitä. Isi leimasi numerot, Äiti koristeet. Isi osti paketin Legoa. Äiti ja isi yhdessä jakoivat ohjeet jokaiselle päivälle, oikeine osineen ja täyttivät uljaan kalenterin. Yhdessä he tuumivat: "Ei se nyt ihan perusjouluinen ole, mutta meidän kotiin ja makuun juuri oikeanlainen." Isi ja Äiti ovat edelleen yhdessä ja lapset mielissään ykkösluukkuun kurkanneina. Koko perhe jäi odottamaan Joulua ja Chiman kasvua.

Minkäslainen kalenteri teillä on?

Kauniita naisia?

Huhuu ja kukkuu. Onko joku blogini (luultavasti rankasti hiljaiselooni kyllästyneistä) lukijoista jo uskaltautunut rohkeaan tempaukseen?? Etsin uskallusta...

(P.S. Terkkuja Malesiasta, Perhentian saarelta)

Isoveljen hyppypuku

Pitkä haaveilun jälkeen ryhdyin tuumasta toimeen. Ostin melekolailla kalliit kankaat kahteen oloasuun,  eli tämän päivän muotivaatteeseen jumpsuittiin. Tämä siis hyvissä ajoin ennen Joulua.

Jostain syystä olin taas kerran suunnitellut joululahjojen toteuttamismahdollisuudet liian optimistisesti. Eivät ehtineet pakettiin. Mutta jos sitten pyhinä, kun on aikaa vain olla. Olin.

No mutta, uudeksi vuodeksi sentään ehti ensimmäinen... ja toinen odottaa keskeneräisenä aikaa, jolloin käsitöiden teko ei aiheuta oksettavaa päänsärkyä. Samperi.

Vaikka jalkaan asti ulottuva vetoketju lasta hieman ärsyttääkin, on puku sinänsä oikein mukava ja toimiva. Ja nätti!

Ohje lehdestä Ottobre 4 / 2012, koko 128. Muutamia pikku muokkauksia vain, hupun vuoritin trikoolla ilmeen lisäämiseksi ja viimeistään alla olevasta kuvasta näkynee takataskujen uupuminen (laiskuutta). Velour paikallisesta kangaskaupasta, tähti-trikoo ihanasta Käpysestä.

Lapsen toiveesta: "Prööt"

Onneksi osasin tällä kertaa jättää kasvunvaraa. Myös henkisen. ;)

Gathering Stripes goes pink

Kuvapläjäys Pikkuveljen raitaihanuudesta.

Paita on aikalailla isoveljensä kaltainen.

Paitsi pienempi.

Ja pinkimpi.

Tarkemmat infot Ravelryssa.

Malli on minun. Paidan malli Veera Välimäen.

Gathering Stripes.

Mahtavuutta.

Onnenaskeleita

Halkean ylpeydestä!!

Ekaluokkalaisemme oppi juuri neulomaan! Eikä siinä vielä kaikki... myös neulepuikot hän teki itse koulussa! Ymmärtäähän sen varmasti jokainen neulojaäiti-ihminen, kuinka voi oman lapsensa neulontasuorituksesta olla iloinen ja onnellinen!

Joojoo, onhan tää vähän imelää kehuskelua, mutta hei oikeesti! :) Jätkänpätkä neuloo 6-vuotiaana! Täytyy sanoa, että koulussa on tärkeysjärjestys kohdillaan ;D

Niin... ja neulojaäiti-ihminen itsekin on ottanut uusia askelia neuleiden saralla, vaikka ensiaskelia suunnittelun puolelta jo onkin, olen nyt aikonut opiskeluihini liittyen julkaista ohjeen suomeksi JA englanniksi (tosin jälkimmäisen ymmärrettävyydestä en mene takuuseen). Kannattaisiko kummankin kielen ohjeet ladata suoraan Ravelryyn?

P.S. Varjo tekeillä ;)

Koululainen

EsikoisVauvani aloittaa huomenna koulun. Äiti jännittänee poikaa enemmän. Kesä kasvatti pikkupojasta koululaisen, vaikkei keväällä äiti siihen taikaan uskonut.

Reppuun laitettiin maalausessu, tossut, vaihtovaatteet ja äidin tekemä säilytyskotelo värikynille. Kotelossa on tilaa kymmenelle palikkaliidulle ja kuudelletoista liitukynälle. Oikeaoppisia liituja mallina on vain kaksi, ne ylimmäiset. Saadaankohan ensiyönä unta...

Minä täällä hei. Mitä kuuluu?

On se tämä teknologia ihmeellistä. Ota kuva keskeneräisestä tilaustyöprojektista ja bloggaa se, niiku heti. Kerro kuulumiset. Puhelimella! Kätevää!! Vai onko? Testataan... Aika näyttää. Kuvat ainakin näyttivät latautuvan haluamaansa järjestykseen, kai heillä on siihen pätevä syy :)

(Kävin kuitenkin muuttamassa kuvia hieman kohtuullisempaan kokoon :) 

Pussikarhu Bonzer

Sitä kun pohtii pitkän tovin sopivaa viemistä ystävän melkolailla tuoreelle poikalapselle, kun on ensin päättänyt tehdä nämä, mutta luopunut ajatuksesta rumien lankavaihtoehtojen takia, saattaa mieleen lopulta putkahtaa kauan aikaa sitten varastoidut niput Melly & me:n kaavoja. Bonzer, tuo söötti pussikarhun poikanen, matkusti junalla etelään, lajille Pohjois-Karjalaa sopivampiin olosuhteisiin, pitämään parikuisesta Lukaksesta huolta. Pikaisen makutestin perusteella Bonzer oli tervetullut uuteen perheeseensä. Heipähei Bonzer, kasvata pojasta hieno mies!

Ainii se P.S. vielä: Edellisen postauksen viidestoista kommentti oli tämän postauksen innoittajana, kiitos tuhannesti kannustuksesta! Ja kiitokset kaikille muillekin kommentoijille, saan teiltä paljon!