Olen myös ollut hieman huono kumppani, sillä jo hyvän tovin kestäneen parisuhteen, sittemmin avioliiton aikana, en ole koskaan aiemmin tehnyt rakkaalle miehelleni mitään isompaa käsityötä... Eikä tästäkään järin iso tullut... hemmetti ;).
Täytyy selventää: Minulla on jostain ajalta "yläaste" asti ollut kamala trauma liian isoista neuleista, jotka lopulta venyvät käyttökelvottomiin mittasuhteisiin ja jäävät unholaan... Kompensoidakseni tuota traumaa, olen alkanut tietoisesti tehdä istuvia (lue: liian pieniä) neuleita. Mutta mutta... Ääripää se on tässäkin suunnassa!! Täytyisi ehkä pyrkiä kultaiseen keskitiehen, ettei aviomies-raukan tarvitsisi jatkossa kulkea ihan näin pinkeissä neuletakeissa...
Mies-raukka kuitenkin uskollisesti rakastaa vaimoaan ja on lupautunut käyttämään neuletakkiaan sekä myötä- että vastamäessä.
Lankana Cascade Yarns 220 Heathers ja Cascade Yarns 220 Wool. Puikot 3,5 ja 4.
Ohjeena Ariane Caron-Lacoste:n Émilien
Huppuun olen erityisen tyytyväinen. Ohjeen mukaisesta hupusta olisi tullut aikalailla pidempi, mutta koska halusin raitojen asettuvan kivasti, huppu lyheni ja istuu mielestäni todella hyvin!
Raidoitus onnistui niin, että viimeisen valkoisen raidan jälkeen tein kerroksen harmaata, jonka jälkeen aloitin kavennukset. Paras tulos vaati muutaman purkukerran. Jos jaksaa hieman matikkapäätä käyttää, voin suositella ohjetta lämpimästi. Yksikertainen ja selkeä mielestäni.
Ravelry:ssa täällä.
Vaikkakin takki on "hyvin istuva", tykkään siitä... tykkään koko paketista. Se paketti on minun ikioma!
