Suvussamme kulkee hyvin voimakas käsityögeeni. Sukupolvesta toiseen tuo geeni näkyy enemmän tai vähemmän, riippuen yksilöstä. Mummilla ja
Ukilla geenin vaikutus on ollut voimakasta. Äitimme on tuon periytyvän geenin ansiosta luontaisesti taitava suunnittelija ja toteuttaja. Vaan eivät ole omenatkaan kauas puusta pudonneet:
Meitä on kolme sisarusta. Minä olen Keskimmäinen. Ikäeroa Vanhimman ja
Nuorimman välillä on 17 vuotta. Äiti on usein lahjonut meitä käsin tehdyillä tuotteilla. -"Nyt on meidän vuoro", päätimme yhdessä viime syksynä.
Työpaikalleni "ilmestyi" juuri sopivasti shaaliloimi, jonka väritys oli kuin ilmetty Äitimme. Tämän shaalin kudoimme kahdessa illassa kolmeen sisarukseen, tasaisesti vuoroa vaihdellen.
Käsityögeenin (ja ehkä myös perfektionistisuusgeenin) täytyy olla meissä kaikissa, sillä en minä ainakaan erota, missä kohden kutoja on vaihtunut.
Merkillepantavaa on, että Vanhin ei ollut kutonut kangaspuilla koskaan, Nuorin joskus lapsena poppanaa, minä taas selkeästi eniten, mutten koskaan shaalia, ja siitä huolimatta peitosta tuli erittäin onnistunut, siistireunainen ja muutoinkin tasainen!
Olin hämmästynyt lopputuloksesta! Vaan niin taisi olla Äitikin joulupaketin avattuaan. Todistusaineistona paketin mukana oli kortti, jossa kuva meistä kaikista kutomassa...
muutenhan äiti olisi saattanut luulla peittoa ostetuksi ;).
P.S. Käyks tääl enää ketään??