Järjestimme joulun alla Tilkkukurssilaisten kanssa myyjäiset, jotta pääsisimme ensi keväänä Tallinnaan parin yön käsityöreissulle. Tässä minun osuus neulotuista:
Tämähän näyttää ihan siltä kuin lenkkimakkara olisi tungettu nakin kuoreen :D En tuohon hätään löytänyt pienempää mallia, joten 2,5 v. poikamme hoiti tehtävän ja oikein mallikkaasti hoitikin :). Paremmin tämä sopisi n. 1-2 vuotiaalle ja kenties ehkäpä kuitenkin tytölle... (?). :)
Lankana on harmaa Mark & Kattens Tuva ja kaksinkertaisena kaverina jokin tuntematon roosa neulekonelanka. Puikot oli kokoa... öö (Ravelry-tarkistus)... 7! Paksu tämä on, vallan mainioa vaikka ulkokäyttöön keväämmällä.
Napit ovat taasen kookosta ja mallin keksin tehdessä :) Vartalo-osa on neulottu yhtenä kappaleena, hihat tasona ja lopuksi yhdistin kaikki samalle pyörölle raglan-kavennuksia varten. Napitus jatkuu kaulukseen asti, joten sen saa halutessaan nostettua pystyyn kaulan suojaksi.
Kiemurat tein myyjäisiä edeltävänä iltana (lue yönä) silmät sikkurassa, kamalassa kiireessä, joten parempaan en pystynyt. :)
Ja jos jotakuta kiinnostaa, niin mummoista koostunutta ostajakuntaa tällainen luomus ei juuri kiinnostanut, tai sopivia kohteita ei heillä ollut tiedossa, joten tämä raukka jäi ilman uutta kotia... Kukakohan tämän haluaisi?? ;) Jos kiinnostaa niin laita viestiä vaikka s-postiin.
Nämä huovutetut kypärämyssyt menivät kaupaksi, molemmat tehty jo vuosia sitten ja ovat vain odottaneet sopivia päitä. Ylempi suomalaista ja alempi liukuvärjättyä virolaista hahtuvaa.
Mallia otin näihin siitä vauvan siksak-myssystä, tiedettehän ne? Tosin nämä on neulottu sileinä eikä ainaoikeella, ja otsan sik (vai onko se kuitenkin sak?) on jätetty pois eli otsaosuus on suora. Ja tietysti pesukonehuovutus lopuksi. Niin ja musta jotenkin tuntuu siltä, että tuo värillisen käänsin (tarkoituksella) nurin päin.
P.S. Olenpas minä ollut ahkera postaaja viime aikoina... huh :) Olkaas tekin yhtä ahkeria kommentoijia! Vielä IsonIso Kiitos ja Kumarrus edellisen kommentoijille!!
tiistai 29. joulukuuta 2009
sunnuntai 27. joulukuuta 2009
Ison Siskon Joululahja
Isompi siskoni sai tänä vuonna ainoan käsintehdyn lahjan minulta, enempään ei aika eikä rahkeet riittäneet suurista suunnitelmista huolimatta. Tämä on itseasiassa jo toinen tekemäni tilkkupeitto, tosin ensimmäinen täysin valmis :)
Sisko sanoi syssymmällä muuttavansa olohuoneen sisustusta turkoosi/petrooli-ruskea-valkoiseksi... Siitä se ajatus sitten lähti, kankaatkin löytivät taustakangasta lukuunottamatta hyllystä.
Kokoa peitolla on noin 170 x 130 cm. Sisällä melko paksu vanu (mutta ei puuvillainen kun on niin kallista).
Nuo aaltomaiset neliöt olivatkin äärettömän helpot tehdä, varsinainen pikatekniikka, ja lopputulos näyttää kuin taidokkaammankin tilkkuilijan tekemältä :D
Peitto on tikattu koneella "stiplaamalla" eli vapaatikkauksella. Kyllä tuo konetikkaus on nopeeta verrattuna käsintikkaukseen... vaikkei tuo stiplaaminen todellakaan mitään helppoa ollut. Ehkä harjoitus tekee joskus melkein-ainakin-mestarin!?
Mielestäni tuosta tuli oikein kiva ja innostus peittojen tekoon kasvoi entisestään, etenkin kun tämä peitto valmistui ennätysajassa ja helponhelposti! :) Nyt kun saisi sen ihkaensimmäisen pikkupeiton tikattua loppuun...
Niin, ja joskohan sitä saisi ensi vuonna aloitettua lahjojen teon ensimmäistä kertaa ajoissa?? ;) Mukavia välipäiviä kaikille, minä jatkan raitasukkien neulontaa!
Sisko sanoi syssymmällä muuttavansa olohuoneen sisustusta turkoosi/petrooli-ruskea-valkoiseksi... Siitä se ajatus sitten lähti, kankaatkin löytivät taustakangasta lukuunottamatta hyllystä.
Kokoa peitolla on noin 170 x 130 cm. Sisällä melko paksu vanu (mutta ei puuvillainen kun on niin kallista).
Nuo aaltomaiset neliöt olivatkin äärettömän helpot tehdä, varsinainen pikatekniikka, ja lopputulos näyttää kuin taidokkaammankin tilkkuilijan tekemältä :D
Peitto on tikattu koneella "stiplaamalla" eli vapaatikkauksella. Kyllä tuo konetikkaus on nopeeta verrattuna käsintikkaukseen... vaikkei tuo stiplaaminen todellakaan mitään helppoa ollut. Ehkä harjoitus tekee joskus melkein-ainakin-mestarin!?
Mielestäni tuosta tuli oikein kiva ja innostus peittojen tekoon kasvoi entisestään, etenkin kun tämä peitto valmistui ennätysajassa ja helponhelposti! :) Nyt kun saisi sen ihkaensimmäisen pikkupeiton tikattua loppuun...
Niin, ja joskohan sitä saisi ensi vuonna aloitettua lahjojen teon ensimmäistä kertaa ajoissa?? ;) Mukavia välipäiviä kaikille, minä jatkan raitasukkien neulontaa!
lauantai 26. joulukuuta 2009
Emalointia...
Marraskuussa pääsin kokeilemaan vaihteeksi uutta käsillä tekemistä, jota tarjosi kansalaisopiston Emalointikurssi. Pohjamateriaalinamme oli kuparilevy kahdessa eri vahvuudessa. Minun työni ovat nappeja lukuunottamatta tehty ohuesta levystä. Tässäpä heitä:
8 kpl petrooleja nappeja, määränpää avoin.
Ylikypsä Rintakoru :)
Enkeli, joka lopulta pääsi roikkumaan kranssin keskelle.
Meille oli jostain ilmaantunut vanha lasiton ikkunan irvikuva, joka oli jo pitkään hakenut kohtaloaan, nyt hän sen löysi! Tein sydämet kurssilla ilman suurempia suunnitelmia, tiedostaen vain, että ikkunaan tulevat roikkumaan, tavalla tai toisella... kotiin tultua sytytti! :) Yhdistin karun pokan ja kiiltävät sydämet yhdeksi ja samaksi. Myöhemmin vielä "jouluistin" ja kiersin pokan ympärille kauniit valot.
Seuraavaksi julkisuuteen pääsee se ainoa käsintehty joululahja tänä vuonna :)...
8 kpl petrooleja nappeja, määränpää avoin.
Ylikypsä Rintakoru :)
Enkeli, joka lopulta pääsi roikkumaan kranssin keskelle.
Meille oli jostain ilmaantunut vanha lasiton ikkunan irvikuva, joka oli jo pitkään hakenut kohtaloaan, nyt hän sen löysi! Tein sydämet kurssilla ilman suurempia suunnitelmia, tiedostaen vain, että ikkunaan tulevat roikkumaan, tavalla tai toisella... kotiin tultua sytytti! :) Yhdistin karun pokan ja kiiltävät sydämet yhdeksi ja samaksi. Myöhemmin vielä "jouluistin" ja kiersin pokan ympärille kauniit valot.
Seuraavaksi julkisuuteen pääsee se ainoa käsintehty joululahja tänä vuonna :)...
perjantai 25. joulukuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)