ikioma 2-vuotias pikku-poika!
tiistai 5. toukokuuta 2009
perjantai 1. toukokuuta 2009
Oikein Mukavaa Vappua!
Olen ollut hiljaa... anteeksi! :) Ei yksinkertaisesti ole aika eikä energia riittänyt bloggaamiseen. Täällä on pidetty jo viikon verran sairastupaa vatsatautisille :( tosin itse olen toistaiseksi välttynyt taudilta kuin ihmeen kaupalla! Olis mulla esiteltävääkin... Sunnuntaiksi pitäisi saada tekemäni tilkkupeitto valmiiksi, sormet verillä olen tikkaillut pari päivää, näytän sitten kun on valmis ;) Leppoisaa wappua ja viikonloppua kaikille!
sunnuntai 29. maaliskuuta 2009
Villaisia viemisiä
Työkaverini n. 1,5 v tyttösestä tuli IsoSisko viime vuoden lopulla. Kävimme viimein tapaamassa uutta perheenjäsentä, tyttö hänkin. Viemisinä tällaisia omatekoisia:
IsoSiskolle villakangasmekko tilkkuperhosella. Mukaellut kaavat Elsebeth Gyntherin Ompele Lapselle -kirjasta. Koko jotain 1-2 v. Kankaat Eurokankaasta. Tykkään ihan tosi paljon tuosta helman kankaasta, jota myös koristeessa ja olkainten vahvikkeina käytin.
Tilkkutyön kurssilla harjoittelimme IsoÄidin Kukkatarha -tekniikkaa, tässä kotiläksynä tehty yksilö. Perhoselle tein sitten sopivan mekon, jolle istahtaa. Näin se oikeesti meni :)
Tuosta helmasta tuli aika hauska, vaikkei kuvasta oikein saa selvää, helmaa on kahdessa kerroksessa. Näyttää kivalta heilahtaessa. Kovasti mekosta tykättiin, minustakin se oli oikein onnistunut ompelus... Olisipa itselläkin tyttölaps. Sillä olis mekkoja joka lähtöön. :)
Hävettää ihan julkaista nämä seuraavat kuvat villapuvusta, jonka melko tuoreelle tulokkaalle lahjaksi annoimme... Kiireessä otetut kuvat ilman täytettä, ei hyvä... :)
Tämän puvun tarina onkin melko pitkä. On saanut alkunsa jo, kun Saiu odotti tyttöstänsä. Vaan tämäpä kasvoi ennätysvauhtia (ainakin minun neulomistahtiini verrattuna ü) ja puku sai uuden kohteen, Saian tytön... vaan kävipä niin, etten ehtinyt siihenkään junaan :) Nyt viimein päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja viimeistellä työn käyttökuntoon... Viimeistely tuntuu olevan minulla se kriittisin piste töiden valmistumisen kannalta, jostain syystä moinen homma ei kiinnosta minua pätkän vertaa.
Tiedän, ettei tuo näytä kuvissa järin hienolta tekeleeltä, mutta oikeasti se on oikein kiva ja käytännöllinen. Taitavat olla jotakuinkin samat tiedot, kuin edellisessä vastaavassa, josta otettu kuva lienee yhtä laadukas kuin nämäkin kamaluudet, tosin on siellä äidin ihana nakkisormi täytteenä :)
Olen minä yllätyksekseni saanut pari tunnustustakin, joita en ainakaan nyt jaksa laittaa eteenpäin, Isot Kiitokset Pialle ja Heini L:lle! Arvostan todella antamianne tunnustuksia. :)
Edit: Päivitystä tehdessäni olin saanut lisää tunnustusta, ihan hullua! Iso Kiitos myös .k:lle! :)
P.S. On minulla enemmänkin valmista esiteltäväksi, toivottavasti saan kuvia pian.
IsoSiskolle villakangasmekko tilkkuperhosella. Mukaellut kaavat Elsebeth Gyntherin Ompele Lapselle -kirjasta. Koko jotain 1-2 v. Kankaat Eurokankaasta. Tykkään ihan tosi paljon tuosta helman kankaasta, jota myös koristeessa ja olkainten vahvikkeina käytin.
Tilkkutyön kurssilla harjoittelimme IsoÄidin Kukkatarha -tekniikkaa, tässä kotiläksynä tehty yksilö. Perhoselle tein sitten sopivan mekon, jolle istahtaa. Näin se oikeesti meni :)
Tuosta helmasta tuli aika hauska, vaikkei kuvasta oikein saa selvää, helmaa on kahdessa kerroksessa. Näyttää kivalta heilahtaessa. Kovasti mekosta tykättiin, minustakin se oli oikein onnistunut ompelus... Olisipa itselläkin tyttölaps. Sillä olis mekkoja joka lähtöön. :)
Hävettää ihan julkaista nämä seuraavat kuvat villapuvusta, jonka melko tuoreelle tulokkaalle lahjaksi annoimme... Kiireessä otetut kuvat ilman täytettä, ei hyvä... :)
Tämän puvun tarina onkin melko pitkä. On saanut alkunsa jo, kun Saiu odotti tyttöstänsä. Vaan tämäpä kasvoi ennätysvauhtia (ainakin minun neulomistahtiini verrattuna ü) ja puku sai uuden kohteen, Saian tytön... vaan kävipä niin, etten ehtinyt siihenkään junaan :) Nyt viimein päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja viimeistellä työn käyttökuntoon... Viimeistely tuntuu olevan minulla se kriittisin piste töiden valmistumisen kannalta, jostain syystä moinen homma ei kiinnosta minua pätkän vertaa.
Tiedän, ettei tuo näytä kuvissa järin hienolta tekeleeltä, mutta oikeasti se on oikein kiva ja käytännöllinen. Taitavat olla jotakuinkin samat tiedot, kuin edellisessä vastaavassa, josta otettu kuva lienee yhtä laadukas kuin nämäkin kamaluudet, tosin on siellä äidin ihana nakkisormi täytteenä :)
Olen minä yllätyksekseni saanut pari tunnustustakin, joita en ainakaan nyt jaksa laittaa eteenpäin, Isot Kiitokset Pialle ja Heini L:lle! Arvostan todella antamianne tunnustuksia. :)
Edit: Päivitystä tehdessäni olin saanut lisää tunnustusta, ihan hullua! Iso Kiitos myös .k:lle! :)
P.S. On minulla enemmänkin valmista esiteltäväksi, toivottavasti saan kuvia pian.
torstai 12. maaliskuuta 2009
Haapasaurus
Myös vanhempi Poikanen on saanut lämmikettä ylleen. Yhteisen aivoriihen tuloksena paita sai nimen Haapasaurus. Poika on jostain syystä aivan ihastunut haapa-puuhun, osasyy ihastukseen saattaa löytyä Fröbelin Palikoiden "Kolme Puuta" -laulusta, ja dinosaurukset herättävät syvää kunnioitusta. Sieltä uuden lämmikkeen nimi.
Lankana on ihana Hjertegarnin Vidal Alpaca (Superwash Baby Alpaca), jonka löysin Lankamaailma Nordiasta alkuvuodesta. Lankaa kului muutamaa metriä vaille 4 kerää. Ah, minä niin tykkään tuossa langassa eri suuntiin sojottavista karvoista, jotka melkein saavat herkän, perfektionistisen mieleni järkkymään :) ne ovat niin ihanan kurittomia!
Malli on ihan oma. Ajatus tähän paitaan syntyi tehdessäni pienemmän pojan Melian - takkia, jonka nurja puoli näytti jotenkin kiehtovalta. Siitä se ajatus sitten lähti :). Mutta täytyy sanoa, ettei tämä näytä paljonkaan siltä, mitä alunperin suunnittelin, sen perusteella tässä olisi etumuksessa Lina-piposta versioitua palmikkoa, tavalla ja toisella... Kokeilinkin, mutten osannut valita sopivaa sommittelua, joten kamalan turhautumisen runtelemana päätin olla tekemättä niitä. Paita muotoutui matkan varrella tämän näköiseksi. Ehkä vähän tylsäksi...!?
Hihoissa ja helmassa tuo "resori" ns. liukuu pois hihan edetessä (vai miten tuon nyt voisi järkevämmin kuvailla?), samaa efektiä käytin myös raglankavennusten alettua. Kavennukset tein parilla ensimmäisellä kerroksella väärään suuntaa, mutta onneksi hautautuvat tuonne kainaloon, eivätkä siksi kummittele :)
Tämänkään Poikasen paidassa ei ole mahdottomasti kasvunvaraa, sillä tarvetta oli juuri nyt käytettäville lämmikkeille... ja onpahan hyvä syy neuloa lisää, kun jäävät pieniksi ;) Tämä paita lienee kokoa 98 / 104.
Lankana on ihana Hjertegarnin Vidal Alpaca (Superwash Baby Alpaca), jonka löysin Lankamaailma Nordiasta alkuvuodesta. Lankaa kului muutamaa metriä vaille 4 kerää. Ah, minä niin tykkään tuossa langassa eri suuntiin sojottavista karvoista, jotka melkein saavat herkän, perfektionistisen mieleni järkkymään :) ne ovat niin ihanan kurittomia!
Malli on ihan oma. Ajatus tähän paitaan syntyi tehdessäni pienemmän pojan Melian - takkia, jonka nurja puoli näytti jotenkin kiehtovalta. Siitä se ajatus sitten lähti :). Mutta täytyy sanoa, ettei tämä näytä paljonkaan siltä, mitä alunperin suunnittelin, sen perusteella tässä olisi etumuksessa Lina-piposta versioitua palmikkoa, tavalla ja toisella... Kokeilinkin, mutten osannut valita sopivaa sommittelua, joten kamalan turhautumisen runtelemana päätin olla tekemättä niitä. Paita muotoutui matkan varrella tämän näköiseksi. Ehkä vähän tylsäksi...!?
Hihoissa ja helmassa tuo "resori" ns. liukuu pois hihan edetessä (vai miten tuon nyt voisi järkevämmin kuvailla?), samaa efektiä käytin myös raglankavennusten alettua. Kavennukset tein parilla ensimmäisellä kerroksella väärään suuntaa, mutta onneksi hautautuvat tuonne kainaloon, eivätkä siksi kummittele :)
Tämänkään Poikasen paidassa ei ole mahdottomasti kasvunvaraa, sillä tarvetta oli juuri nyt käytettäville lämmikkeille... ja onpahan hyvä syy neuloa lisää, kun jäävät pieniksi ;) Tämä paita lienee kokoa 98 / 104. 
Erillistä kaulusta en saanut sumplittua kivasti, joten jatkoin kavennuksia ylös asti. Ei tuo hullummalta näytä noinkaan. Muuten neuloin koko paidan pyörönä, ensin hihat, sitten vartalon ja lopuksi kaikki yhdessä, kunnes päätin tehdä toiselle olalle halkion... mä en sitten yhtään tykkää tehdä nurjia silmukoita kiertäen, mut ketäs muuta mä tässä tapauksessa voisin syyttää kuin itseäni :). Tuohon halkioon virkkasin kiinteillä silmukoilla nappilistan ja ketjusilmukoilla lenkit. Laiton aluksi neljä nappia, vaan kun näytti turhan ahtaalta, päätin purkaa virkkaukset ja tehdä lenkit vain kolmelle napille... moka... enhän mä tietenkään enää saanut kunnolla sitä purettua kun päättelylangat yms. olivat siellä niin kauniisti sulautettuna joukkoon, otin sitten sakset avuksi... isompi moka... Onnistuin tietenkin nirhaisemaan myös neuletta ja voi kuinka iloisesti lähti silmukat karkailemaan! Huoh... neulan ja langan avulla sen jotenkin sain paikattua, mut harmitti kuitenkin.
Poika tykkää, se on kivaa, se palkitsee!
Nyt ihan muuhun asiaan: IsiMies lähtee ensi viikolla Floridaan, tarkemmin Miamiin, ja olen pohdiskellut, mitä pyytäisin tuliaiseksi (-siksi)... Pistäkääs vinkkejä tulemaan, mitä hänen ehdottomasti kannattaisi minulle tuoda?? Joitain lanka-ajatuksia minulla jo on, mutta koska kuljetustila on valitettavasti rajallinen, täytyy tarkkaan harkita mitä haluan! :)
maanantai 9. maaliskuuta 2009
sunnuntai 1. maaliskuuta 2009
Postin tuomaa ja kurkkauksia tulevaan
Titityy muisti minua ihanilla langoilla perjantaina. Schoppel-Wollen Zauberballia mustaherukan ja fuksian väreissä, sekä Araucania Ranco Solidia kivana violettina. Täydellisen värinen Mustaherukkapalloero pääsi jo samana iltana muotoutumaan sukiksi, joista toinen on nyt valmis.
Lisäksi eniten on tullut puuhattua parin paidan parissa, joista vilautus nyt ja tarkemmin myöhemmin...
Paitsi näistä pöllöistä (niiku kaikki automaattisesti muka tietäis että pöllöjähän noista on tulossa :) ) on pakko mainita sen verran, että tuo mohair-lanka Isoveljen kaverina, joka on tuossa kuvassa tuplana, kävi näyttämään sen verran vähäiseltä jo kainaloiden kohdalla, joten olen päättänyt purkaa paidanalun (plääh), ja aloittaa uudestaan yhdellä säikeellä... Eihän tuo ole ollut puikoilla kuin vasta ohjeen ilmestymisestä asti... Kannustusta kaivataan... Noh, ehkä se tästä :)
torstai 5. helmikuuta 2009
Masumiehen Melian
Lisäys alhaalla
Pienempi Poikanen on saanut lämmikettä ylleen...
Tykkään tästä ihan mielettömästi, siitä tuli hienompi kuin uskalsin edes haaveilla!
Ohjeena ihanainen Melian Ullasta. Muokkauksia tein vähän. Hihojen joustinta tein 5 krsta vähemmän kuin ohjeessa ja hihan kokonaispituuskin on lyhyempi. Minua on monesti mietityttänyt, miksi lähes kaikissa lastenneuleissa hihat ovat auttamatta liian pitkät? Ymmärrän kyllä kasvunvaran, mutta täytyykö sitä olla niin paljon, että kun vihdoin saa taitokset hihoista avattua, on napa jo paljaana... plääh... :) Tästä tuli sopiva, tämä on hyvä!
Lankana harmaa Maija, vaikka paikallisen lankakaupan täti joskus sanoikin, ettei voi ymmärtää, kuinka joku voi käyttää harmaata väriä lastenvaatteissa... Sen tätin monenmoiset mielipiteet eivät kyllä meikäläisen vaakaa paina suuntaan tahi toiseen :) Lankaa kului n. 3.5 kerää.
Huppuhan tästä puuttuu... huput ovat kauniita ja koristeellisia, muttei niitä ainakaan meillä tule koristusominaisuuden lisäksi muuhun käytettyä. Ja mun mielestä tää on hyvä näinkin!
Aluksi suunnittelin tekeväni nappilistat joustineuleesta, mutta käytännössä siitä tuli epäsiisti, tuo virkattu reuna on ehdottomasti parempi. Napit löysin muutoinkin antoisalla kaupunkireissulla paikalllisesta ekokaupasta, ovat kookosta ja Reilua Kauppaa vielä! Löysin napit ihan sattumalta yhdeltä alahyllyltä, kokoja oli monia ja mukaan lähtikin noiden pienempien lisäksi 8 cocoa oikein isoa kokoa... heh ;)
Tässä vielä Äidin oma Masumies, jolla on syntymästä asti ollut prinssinakkeja sormien tilalla. Ihana!
Pienempi Poikanen on saanut lämmikettä ylleen...
Tykkään tästä ihan mielettömästi, siitä tuli hienompi kuin uskalsin edes haaveilla!
Ohjeena ihanainen Melian Ullasta. Muokkauksia tein vähän. Hihojen joustinta tein 5 krsta vähemmän kuin ohjeessa ja hihan kokonaispituuskin on lyhyempi. Minua on monesti mietityttänyt, miksi lähes kaikissa lastenneuleissa hihat ovat auttamatta liian pitkät? Ymmärrän kyllä kasvunvaran, mutta täytyykö sitä olla niin paljon, että kun vihdoin saa taitokset hihoista avattua, on napa jo paljaana... plääh... :) Tästä tuli sopiva, tämä on hyvä! 
Lankana harmaa Maija, vaikka paikallisen lankakaupan täti joskus sanoikin, ettei voi ymmärtää, kuinka joku voi käyttää harmaata väriä lastenvaatteissa... Sen tätin monenmoiset mielipiteet eivät kyllä meikäläisen vaakaa paina suuntaan tahi toiseen :) Lankaa kului n. 3.5 kerää.
Huppuhan tästä puuttuu... huput ovat kauniita ja koristeellisia, muttei niitä ainakaan meillä tule koristusominaisuuden lisäksi muuhun käytettyä. Ja mun mielestä tää on hyvä näinkin!
Aluksi suunnittelin tekeväni nappilistat joustineuleesta, mutta käytännössä siitä tuli epäsiisti, tuo virkattu reuna on ehdottomasti parempi. Napit löysin muutoinkin antoisalla kaupunkireissulla paikalllisesta ekokaupasta, ovat kookosta ja Reilua Kauppaa vielä! Löysin napit ihan sattumalta yhdeltä alahyllyltä, kokoja oli monia ja mukaan lähtikin noiden pienempien lisäksi 8 cocoa oikein isoa kokoa... heh ;)
Tässä vielä Äidin oma Masumies, jolla on syntymästä asti ollut prinssinakkeja sormien tilalla. Ihana!P.S. Minut löytää edelleenkin Ravelrysta nimellä Usimarjaana... Kaikki täällä kävijät saavat lisätä minut kaverikseen! :)
maanantai 2. helmikuuta 2009
Intohimotreffailua
Nämä tapasivat viime perjantaina meillä. Pipo, kalahuivi ja puseron hiha. Olivat jo toiset treffit intohimon parissa. Kolmannet tulossa. Lupaava tulevaisuus. Torstaina tavataan!! :)***
Kumma ja kaunis valoilmiö hyytävän kylmänä lauantai iltana
sunnuntai 1. helmikuuta 2009
February Kummiladyn Sweater
Eh, tän piti siis olla tuotanoinii joululahja... on kuitenkin päässyt perille ja käyttöönkin jo tovi sitten. Yritin oikein kovasti keksiä hyvää syytä miksi kummityttö ei tällaista
a) tarvitsisi tai
b) haluaisi
jotta voisin pitää sen itse... ja vaikka mielessä pyörähti monikin villi idea, ei niistä kukaan tervejärkinen olisi voinut kelpuuttaa yhtäkään hyväksi syyksi. :)
Lankana Novitan Helen, puikot nro 5, ohje February Lady Sweater (ravelry), koko xxs. Ohjeesta poiketen tein tämän ilman niitä yhden kerroksen lisäyksiä. Parempi näin. Niinku näkyy, tuo mahtuu minullekin, 9-vuotiaalle kummityttöllekin on kuulemma sopiva, mutta luonnollisesti vähemmän myötäinen :)
Nämä ihanat napit sopivat takkiin kuin nenä päähän, ellei jopa paremmin. Ovat sieltä ennakkoperintörasiasta :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)