Émilien

Luvatonta... suorastaan luvatonta ja epäsallittavaa häipyä noin vain, pitkäksi aikaa ja jättää blogi hunningolle. Hyi minua, häpeä minä!! Palaan ruotuun, häntä koipien välissä...


Olen myös ollut hieman huono kumppani, sillä jo hyvän tovin kestäneen parisuhteen, sittemmin avioliiton aikana, en ole koskaan aiemmin tehnyt rakkaalle miehelleni mitään isompaa käsityötä... Eikä tästäkään järin iso tullut... hemmetti ;).


Täytyy selventää: Minulla on jostain ajalta "yläaste" asti ollut kamala trauma liian isoista neuleista, jotka lopulta venyvät käyttökelvottomiin mittasuhteisiin ja jäävät unholaan... Kompensoidakseni tuota traumaa, olen alkanut tietoisesti tehdä istuvia (lue: liian pieniä) neuleita. Mutta mutta... Ääripää se on tässäkin suunnassa!! Täytyisi ehkä pyrkiä kultaiseen keskitiehen, ettei aviomies-raukan tarvitsisi jatkossa kulkea ihan näin pinkeissä neuletakeissa...


Mies-raukka kuitenkin uskollisesti rakastaa vaimoaan ja on lupautunut käyttämään neuletakkiaan sekä myötä- että vastamäessä.


Lankana Cascade Yarns 220 Heathers ja Cascade Yarns 220 Wool. Puikot 3,5 ja 4.
Ohjeena Ariane Caron-Lacoste:n Émilien


Huppuun olen erityisen tyytyväinen. Ohjeen mukaisesta hupusta olisi tullut aikalailla pidempi, mutta koska halusin raitojen asettuvan kivasti, huppu lyheni ja istuu mielestäni todella hyvin!


Raidoitus onnistui niin, että viimeisen valkoisen raidan jälkeen tein kerroksen harmaata, jonka jälkeen aloitin kavennukset. Paras tulos vaati muutaman purkukerran. Jos jaksaa hieman matikkapäätä käyttää, voin suositella ohjetta lämpimästi. Yksikertainen ja selkeä mielestäni.


Ravelry:ssa täällä.


Vaikkakin takki on "hyvin istuva", tykkään siitä... tykkään koko paketista. Se paketti on minun ikioma!

Perfection

Veera Välimäen Golden Wheat Cardigan. Koko S. Puikot 5 ja 5,5. Lanka BC Garn Semilla Grosso. Ohjeesta poiketen nurja pinta sisäpuolella. Raglanlevennykset ja sivusaumat neulottu ainaoikealla. Napit alas asti. Hihakavennuksia vähemmän ja myöhemmin. Ei taskua. Ravelry.

Mitä muuta voin sanoa?? Täydellisyys...!

Turmeric

Tiedätkö sen tunteen, kun saa pitää onnistunutta, itsetehtyä vaatetta päällään? Minä tiedän...


Veera Välimäen Turmeric on mielestäni ihastuttava malli, yksinkertainen pienillä jujuilla. Tykkään yksinkertaisuudesta, se tuo hyvää vastapainoa monimutkaiselle mielelle.


Turmeric syntyi puikoilla 3 ja 3,5, langasta BC Garn Lucca Superwash. Lanka oli vyyhdillä mitä ihanin, ihan ok neuloa ja kaunis pintana, toistaiseksi... näyttää nimittäin siltä, että joudun nukkaleikkuriostoksille hyvinkin pian :/.


Ohje on mitä mainoin, eikä sinänsä tarvitsisi mitään muokkauksia. Minä kuitenkin lisäsin vartalo-osaan hieman pituutta ja helmassa ennen ainaoikeinreunusta tehtävällä kavennuskierroksella kaventelin muutamia silmukoita myös takana.


Minä kyllä uskallan suositella tätä mallia ihan kaikille, helppo ohje, kaunis tulos, täydellistä! Jos voisin, kävisin favettamassa Turmericiani Ravelryssa ;).


Musta nappi, joka takaa muuttuu liukuvasti lilaksi, löytyi paikallisesta käsityökaupasta. Asetteluun kului tovi jos toinenkin, kun kerta kerran jälkeen purin napin irti, ja muutin vähän rypytystä ja paikkaa. Viimein se onnistui, tunti ennen siskonpojan rippijuhlia :).


Hihasilmukoita poimiessa nappasin pari lisäsilmukkaa kainalosta, jottei tuuletusaukot jääneet turhan suuriksi. Päättelylangoilla kursin sitten loputkin aukot umpeen, joten tämä paita on tuuletusaukkovapaa :).

Onnistumisen iloa teille kaikille!

Minä

Se on taas tämä päivä vuodesta lopuillaan... :)

Pikkusisko

HANSKU HEI, NYT SILMÄT KIINNI JA HÄVIÄT TÄÄLTÄ!!


Olen perustanut pipotehtaan. Se tuottaa yhtä keksimääni maailman yksinkertaisinta pipomallia, mutta koska pyörääkään ei voi keksiä uudelleen, on tällaisia arvatenkin tuotettu kautta aikain. Otan silti kunnian näistä tehtaani tuotoksista.


Tämä tuotannosta ensimmäinen annetaan Pikkusiskolle synttärilahjaksi, koska hänellä on musta takki. Emme ole vielä päässeet juhlistamaan jo ohi kiitäneitä synttäreitä ja ojentamaan tuotantomme ensimmäistä saajalleen. Siitä syystä viimeistään tässä kohden ne silmät kiinni PIKKUSISKO!


Lankana Marks & Kattens Tuva, tämä on tehtaan virallinen valmistusmateriaali tällä hetkellä. Koristeisiin tehdas käyttää milloin mitäkin aiempien tehtaiden ja tuotantojen ylijäämämateriaaleja. Tehdas ottaa kunnian myös koristeiden keksinnästä, ainakin tässä tapauksessa. Puikkoina pyöröt 5,5 ja koukku 3,5.

Mistä on hyvät häät tehty?

Kaikesta tästä. Tämä oli hyvä päivä, tätä on hyvä muistella. Rutkasti lämpöä, ihania ihmisiä, iloa, tunnelmaa. ... Näistä kaikista on hyvät häät tehty! Pus.


P.S. Minä ne tein, nuo kaasojen, morsiusneidon ja sulhaspoikien vaatteet.

Meillä on uusi koti Pohjois-Karjalassa. Paljon remonttia, jotain jo valmistakin... ja Joulu! Olemme onnellisia, kaikki on hyvin.

Kantapään kautta peukalo keskelle kämmentä

Jalat kasvaa ja talvi tulee, oli ryhdyttävä toimeen.


Harmaa on kiva väri. Harmaat sukat antavat tilaa pienille, perussukkaan ilmettä antaville kommervenkeille. Näissä sukissa se on tuo Lina-piposta lainattu palmikko. Simppelit sukat pienellä jujulla; minä tykkään!


Lankana Novitan Nalle, puikot kokoa 3 ja lankaahan ei kulunut paljon mitään. Raverly:ssä täällä.


Toinen suosiossa ollut väri on tuo tuollainen murrettu vihreä.


Alkuun tästä ihanan rouheasta Rowan Felted Tweed -langasta piti tulla pojalle pipo, mutta koska Tallinnan reissulla miesparan nakkisormia paleli, täytyi minun reissun päällä tekaista rakkaalle raukalle lämpimät lapaset. Käytin tällä kertaa Intialaista Peukalokiilaa, johon ohjetta otin täältä. Väri on Avocado, puikot nro 3,5 ja noin 1,5 kerää kului tuota rouheaa lankaa (Raverly).

Rouheeta, eiks vaa ;)

Molempi parempi

Jestas, kuinka nopeasti kesä menikään!! Suunnittelin ja toteutin vain juhliamme eikä muulle tuntunut jäävän aikaa... Juhlien ja matkan jälkeen onkin ollut hirmuinen tarve suunnitella, ja toteuttaa, ja sitten taas suunnitella lisää, mitä kaikkea ihanaa sitä tekisikään pimeinä syysiltoina, ah!

Tässä onkin meidän uusi peitto! Tai eihän se nyt enää mikään uusi ole, pöh, keväällä jo valmistunut ja käytössä ollut siitä saakka. Hän on meidän käännettävä peittomme, toinen puoli tilkkua tilkun perään, toinen hempeän rauhallinen :).


Tilkkuisempaan puoleen on suuntaa otettu Lisa Bergene:n kirjasta A Passion for Patchwork. Peiton kokoa en enää tarkkaan muista, jotain 200 x 250 cm. Tikkaukset ommeltu koneella.


Hempeämpi "mummokukkainen" tausta on taas omaa suunnittelua, pitseineen kaikkineen :). Kukkakangas Tallinnan Karnaluksista.


Tilkkukurssi on taas käynnissä ja läjä uusia ideoita muhii kallon alla. Toisaalta taas hirveästi tekisi mieli ommella muutakin... ja NEULOA! Tämä on ihan kamalaa, kun aika ei millään riitä kaiken toteuttamiseen... Pompin työstä toiseen ja usein tuntuu, ettei mikään ikinä valmistu.

Seuraavalla kerralla kenties jotain meidän juhlista... ;)

Verhoiltu Neiti Kesäheinä

Kyllä, ihan aikuisten oikeasti verhoilin itseni kesän juhliin!


Viime kesänä torikirpparilta ostetut verhot olisivat olleet kauniit alkuperäisessä olomuodossaankin, mutta kotimatkalla bussissa saadun idean johdosta niistä tulikin mekko! Hups ;)


Tämä mekko on tehty samoilla kaavoilla kuin edeltäjänsä, tosin tässä himpun vähemmän muokkauksia, kuten selkäosan jätin pelkän vetoketjun varaan kuten ohjeessa. Kaksien juhlien jälkeen voisin olla valmis laittamaan pienet olkaimet, jotta tunne olisi varmempi, vaikkakin mekko pysyy ihan hyvin päällä. Vartalo-osaan laitoin 3 cm lisää ja helmaakin pidensin.


Seitsämästä osasta koostuva yläosa olikin himpun haastava aseteltava, koska perfektionistina en tietenkään voinut lätkiä kaavanpalasia summamutikassa kankaalle, vaan kuviot täytyi saada kulkemaan kauniisti :)... Yläosa on vahvistettu sekä vuorin että verhokankaan osalta, jotta siitä tuli vähän tukevampi. Lisätukea on antamassa sivusaumoissa olevat rigilenenauhat. Ja tuo ah niin muodikas rinnuksen "ruusuke" on tehty helmapitsin ja tyllin jämistä.


Alushameeseen laitoin kovemman tyllin sijaan pehmoisemman "morsiustyllin", siksi mekko ei kellota ihan mahdottoman paljon, mutta tarpeen vaatiessa tylli kurkkii kivasti pitsin alta :).


Lauantaina onkin KIP -päivä, jota minä menen viettämään Kouvolan Taito Shopin edustalle, tulkaa muutkin. :)