Mekosta jätin taskut ja rusetin poies ja lisäsin lintusen. En ole ennen juurikaan aplikoinut, joten lopputulos oli miellyttävä yllätys :)
Ohje Ottobre 6 / 2007 ja lintu-aplikaatio lehdestä 4 / 2009.
Minä tykkään, Hän tykkää, He tykkäävät!
sunnuntai 28. maaliskuuta 2010
Iris
Hyvä ystäväni sai vuoden alussa ensimmäisen lapsensa, ihanan Tyttären... Ihanalle tyttärelle täytyi tehdä Ihana liivimekko, Ihanasta villakangasjämästä :)
Mekosta jätin taskut ja rusetin poies ja lisäsin lintusen. En ole ennen juurikaan aplikoinut, joten lopputulos oli miellyttävä yllätys :)
Ohje Ottobre 6 / 2007 ja lintu-aplikaatio lehdestä 4 / 2009.
Minä tykkään, Hän tykkää, He tykkäävät!
Mekosta jätin taskut ja rusetin poies ja lisäsin lintusen. En ole ennen juurikaan aplikoinut, joten lopputulos oli miellyttävä yllätys :)
Ohje Ottobre 6 / 2007 ja lintu-aplikaatio lehdestä 4 / 2009.
Minä tykkään, Hän tykkää, He tykkäävät!
sunnuntai 14. maaliskuuta 2010
Garter Yoke Cardigan
Laitetaas taas yksi aikaa sitten valmistunut, jo aiemmin kuvassa esiintynyt työ esille, eli minun ihana Garter Yoke Cardigan Melissa LaBarren ohjeella:
Taisin tehdä S-koon ohjeella, sillä lankani oli ohuempaa ja tavoitteena oli XS-koon takki... mutta mutta... taisi tulla kokoa XXS, tiheys oli "vähän metsässä" sijaan "ihan liikaa metsässä"... :/ Eipä silti ole haitannut, onhan se napakka ja "istuva", mutta mahtuu päälle ja muutaman käyttökerran jälkeen ei enää edes kiristänyt (paljon :D ). Puikot oli kokoa 4, lankana Gjestal Maija ja keriä kului, uskokaa tai älkää, VAIN 5 kerää ostamani 7 sijaan! Muistaakseni tein hihoissa useita kavennuksia kyynertaipeen jälkeen, jottei hihansuusta tulisi liian "leveä".
Oikeastaan tämän neuleen tekoon liittyy ystävien välinen KAL... Katsokaas kun oikein taitava neuloja ja erittäin hyvä ystäväni (Maatuskan Maailma -blogista) ei ollut aiemmin uskaltautunut neulomaan mitään ohjeesta (ainakaan mitään näin isoa) ja kun oli nähnyt näitä useammalla bloggaajalla, halusi hän yrittää, ja minä siihen että JEI!! VIIMEINKIN!! :D Hän pyysi minua siis henkiseksi tueksi ja koska minäkin tykkäsin kovin mallista, kävimme puuhaan yhdessä. Ja täytyy sanoa että KIVAA OLI!! :) Tätä täytyy harrastaa useamminkin, kanssaneulojasta saa niin valtavasti lisää intoa ja puhtia, etenkin siinä vaiheessa, kun työ muuten alkaa jo tympimään!
Tykkäsin ohjeesta ja tykkään takistani niin paljon, että haluan tehdä lisää LaBarren luomuksia! :)
Taisin tehdä S-koon ohjeella, sillä lankani oli ohuempaa ja tavoitteena oli XS-koon takki... mutta mutta... taisi tulla kokoa XXS, tiheys oli "vähän metsässä" sijaan "ihan liikaa metsässä"... :/ Eipä silti ole haitannut, onhan se napakka ja "istuva", mutta mahtuu päälle ja muutaman käyttökerran jälkeen ei enää edes kiristänyt (paljon :D ). Puikot oli kokoa 4, lankana Gjestal Maija ja keriä kului, uskokaa tai älkää, VAIN 5 kerää ostamani 7 sijaan! Muistaakseni tein hihoissa useita kavennuksia kyynertaipeen jälkeen, jottei hihansuusta tulisi liian "leveä".
Oikeastaan tämän neuleen tekoon liittyy ystävien välinen KAL... Katsokaas kun oikein taitava neuloja ja erittäin hyvä ystäväni (Maatuskan Maailma -blogista) ei ollut aiemmin uskaltautunut neulomaan mitään ohjeesta (ainakaan mitään näin isoa) ja kun oli nähnyt näitä useammalla bloggaajalla, halusi hän yrittää, ja minä siihen että JEI!! VIIMEINKIN!! :D Hän pyysi minua siis henkiseksi tueksi ja koska minäkin tykkäsin kovin mallista, kävimme puuhaan yhdessä. Ja täytyy sanoa että KIVAA OLI!! :) Tätä täytyy harrastaa useamminkin, kanssaneulojasta saa niin valtavasti lisää intoa ja puhtia, etenkin siinä vaiheessa, kun työ muuten alkaa jo tympimään!
Tykkäsin ohjeesta ja tykkään takistani niin paljon, että haluan tehdä lisää LaBarren luomuksia! :)
perjantai 12. maaliskuuta 2010
"Ensimmäinen" tilkkupeittoni...
... tosin vasta toisena valmistunut, mutta viis siitä, nyt se viimein ON valmis! :)
Tikkasin käsin, ja sitten purin, ja tikkasin koneella, ja purin, ja uudelleen tikkasin, jne... Huoh, pitkä taival pienessä peitossa, mutta viimein se on käytössä ja omistaja onnellinen! :)
Peiton sai esikoinen ja kooltaan peitto on mitoitettu sellaisen jatkettavan sängyn pienimpään kokoon.
Pikkuveikka odottaa jo omaansa, jonka täytyisi kuulemma olla samanlainen kuin isoveikalla, mutta vähän erilainen...?? ;D mikäs siinä, Äiti hoitaa! Mutta tovi siihen menee, pari isompaa peittoa on jo työn alla, kaiken muun lisäksi.
Tikkasin käsin, ja sitten purin, ja tikkasin koneella, ja purin, ja uudelleen tikkasin, jne... Huoh, pitkä taival pienessä peitossa, mutta viimein se on käytössä ja omistaja onnellinen! :)
Peiton sai esikoinen ja kooltaan peitto on mitoitettu sellaisen jatkettavan sängyn pienimpään kokoon.
Pikkuveikka odottaa jo omaansa, jonka täytyisi kuulemma olla samanlainen kuin isoveikalla, mutta vähän erilainen...?? ;D mikäs siinä, Äiti hoitaa! Mutta tovi siihen menee, pari isompaa peittoa on jo työn alla, kaiken muun lisäksi.
maanantai 22. helmikuuta 2010
May I introduce Miss Florence
Eräänä viluisena talvipäivänä verannaltamme löytyi ihmeellinen, sukupuuttoon kuolleeksi luultu lintunen, Dodo! Kohtaaminen oli rauhallinen, tyyliin "karhu Paddingtonin asemalla"...
Kävi ilmi, ettei kyseinen lajike olekaan täysin hävinnyt palloltamme, vaan ilostuttaa harvoja ja valittuja siellä ja täällä...
Nimekseen tämä (vielä) neiti-dodonen ilmoitti Florence. Meille Florence saapui Melly & Me:n luota, mutkan kautta. Hän on tullut jäädäkseen ja huhut kertovat, ettei tämä lajike taidakaan olla ainoa, joka meille saattaa kevään aikana rantautua... ;)
lauantai 20. helmikuuta 2010
Myyjäistekeleitä osa 2
Olen viimeaikoina ollut huono blogin pitäjä ja niiden lukija... Pahoittelen, ja samalla toivon, että asia pian korjaantuu ja pääsen kurkkimaan ja kommentoimaan toisten tekemiä ihanuuksia. Säälittävän vähän on ollut koneenkäyttömahdollisuuksia ja nekin ajat ovat menneet pakollisten asioiden hoitamiseen. Näin ollen esiteltäviä on kerääntynyt kasoittain! :) On ollut enemmän aikaa tehdä!! Jatkan purkamista viime joulun alta, jolloin tein tilkkuilijoiden myyjäisiin myytävää. Tässä mekkoja / tunikoita 1-4 v. tyttärille, eestä ja takkaa :)
Kaikki mekot ovat samaa tummanruskeaa villakangasta, jota aikoinaan ostin ison siivun. Satakuntalaisten tyttärien kuvat ovat erään tilkkukurssilaisen kätköistä, ja siirretty kankaalle kuvansiirtoliimalla. Minusta vanhoissa kuvissa on jotain taikaa... Myös pitsi on noussut suosikkilistalla kärjen tuntumaan :) Tuon viimeisen mekon koristenauhat ovat iinusta tilattuja.
Kaikki mekot ovat samaa tummanruskeaa villakangasta, jota aikoinaan ostin ison siivun. Satakuntalaisten tyttärien kuvat ovat erään tilkkukurssilaisen kätköistä, ja siirretty kankaalle kuvansiirtoliimalla. Minusta vanhoissa kuvissa on jotain taikaa... Myös pitsi on noussut suosikkilistalla kärjen tuntumaan :) Tuon viimeisen mekon koristenauhat ovat iinusta tilattuja.
tiistai 29. joulukuuta 2009
Myyjäistekeleitä osa 1
Järjestimme joulun alla Tilkkukurssilaisten kanssa myyjäiset, jotta pääsisimme ensi keväänä Tallinnaan parin yön käsityöreissulle. Tässä minun osuus neulotuista:
Tämähän näyttää ihan siltä kuin lenkkimakkara olisi tungettu nakin kuoreen :D En tuohon hätään löytänyt pienempää mallia, joten 2,5 v. poikamme hoiti tehtävän ja oikein mallikkaasti hoitikin :). Paremmin tämä sopisi n. 1-2 vuotiaalle ja kenties ehkäpä kuitenkin tytölle... (?). :)
Lankana on harmaa Mark & Kattens Tuva ja kaksinkertaisena kaverina jokin tuntematon roosa neulekonelanka. Puikot oli kokoa... öö (Ravelry-tarkistus)... 7! Paksu tämä on, vallan mainioa vaikka ulkokäyttöön keväämmällä.
Napit ovat taasen kookosta ja mallin keksin tehdessä :) Vartalo-osa on neulottu yhtenä kappaleena, hihat tasona ja lopuksi yhdistin kaikki samalle pyörölle raglan-kavennuksia varten. Napitus jatkuu kaulukseen asti, joten sen saa halutessaan nostettua pystyyn kaulan suojaksi.
Kiemurat tein myyjäisiä edeltävänä iltana (lue yönä) silmät sikkurassa, kamalassa kiireessä, joten parempaan en pystynyt. :)
Ja jos jotakuta kiinnostaa, niin mummoista koostunutta ostajakuntaa tällainen luomus ei juuri kiinnostanut, tai sopivia kohteita ei heillä ollut tiedossa, joten tämä raukka jäi ilman uutta kotia... Kukakohan tämän haluaisi?? ;) Jos kiinnostaa niin laita viestiä vaikka s-postiin.
Nämä huovutetut kypärämyssyt menivät kaupaksi, molemmat tehty jo vuosia sitten ja ovat vain odottaneet sopivia päitä. Ylempi suomalaista ja alempi liukuvärjättyä virolaista hahtuvaa.
Mallia otin näihin siitä vauvan siksak-myssystä, tiedettehän ne? Tosin nämä on neulottu sileinä eikä ainaoikeella, ja otsan sik (vai onko se kuitenkin sak?) on jätetty pois eli otsaosuus on suora. Ja tietysti pesukonehuovutus lopuksi. Niin ja musta jotenkin tuntuu siltä, että tuo värillisen käänsin (tarkoituksella) nurin päin.
P.S. Olenpas minä ollut ahkera postaaja viime aikoina... huh :) Olkaas tekin yhtä ahkeria kommentoijia! Vielä IsonIso Kiitos ja Kumarrus edellisen kommentoijille!!
Tämähän näyttää ihan siltä kuin lenkkimakkara olisi tungettu nakin kuoreen :D En tuohon hätään löytänyt pienempää mallia, joten 2,5 v. poikamme hoiti tehtävän ja oikein mallikkaasti hoitikin :). Paremmin tämä sopisi n. 1-2 vuotiaalle ja kenties ehkäpä kuitenkin tytölle... (?). :)
Lankana on harmaa Mark & Kattens Tuva ja kaksinkertaisena kaverina jokin tuntematon roosa neulekonelanka. Puikot oli kokoa... öö (Ravelry-tarkistus)... 7! Paksu tämä on, vallan mainioa vaikka ulkokäyttöön keväämmällä.
Napit ovat taasen kookosta ja mallin keksin tehdessä :) Vartalo-osa on neulottu yhtenä kappaleena, hihat tasona ja lopuksi yhdistin kaikki samalle pyörölle raglan-kavennuksia varten. Napitus jatkuu kaulukseen asti, joten sen saa halutessaan nostettua pystyyn kaulan suojaksi.
Kiemurat tein myyjäisiä edeltävänä iltana (lue yönä) silmät sikkurassa, kamalassa kiireessä, joten parempaan en pystynyt. :)
Ja jos jotakuta kiinnostaa, niin mummoista koostunutta ostajakuntaa tällainen luomus ei juuri kiinnostanut, tai sopivia kohteita ei heillä ollut tiedossa, joten tämä raukka jäi ilman uutta kotia... Kukakohan tämän haluaisi?? ;) Jos kiinnostaa niin laita viestiä vaikka s-postiin.
Nämä huovutetut kypärämyssyt menivät kaupaksi, molemmat tehty jo vuosia sitten ja ovat vain odottaneet sopivia päitä. Ylempi suomalaista ja alempi liukuvärjättyä virolaista hahtuvaa.
Mallia otin näihin siitä vauvan siksak-myssystä, tiedettehän ne? Tosin nämä on neulottu sileinä eikä ainaoikeella, ja otsan sik (vai onko se kuitenkin sak?) on jätetty pois eli otsaosuus on suora. Ja tietysti pesukonehuovutus lopuksi. Niin ja musta jotenkin tuntuu siltä, että tuo värillisen käänsin (tarkoituksella) nurin päin.
P.S. Olenpas minä ollut ahkera postaaja viime aikoina... huh :) Olkaas tekin yhtä ahkeria kommentoijia! Vielä IsonIso Kiitos ja Kumarrus edellisen kommentoijille!!
sunnuntai 27. joulukuuta 2009
Ison Siskon Joululahja
Isompi siskoni sai tänä vuonna ainoan käsintehdyn lahjan minulta, enempään ei aika eikä rahkeet riittäneet suurista suunnitelmista huolimatta. Tämä on itseasiassa jo toinen tekemäni tilkkupeitto, tosin ensimmäinen täysin valmis :)
Sisko sanoi syssymmällä muuttavansa olohuoneen sisustusta turkoosi/petrooli-ruskea-valkoiseksi... Siitä se ajatus sitten lähti, kankaatkin löytivät taustakangasta lukuunottamatta hyllystä.
Kokoa peitolla on noin 170 x 130 cm. Sisällä melko paksu vanu (mutta ei puuvillainen kun on niin kallista).
Nuo aaltomaiset neliöt olivatkin äärettömän helpot tehdä, varsinainen pikatekniikka, ja lopputulos näyttää kuin taidokkaammankin tilkkuilijan tekemältä :D
Peitto on tikattu koneella "stiplaamalla" eli vapaatikkauksella. Kyllä tuo konetikkaus on nopeeta verrattuna käsintikkaukseen... vaikkei tuo stiplaaminen todellakaan mitään helppoa ollut. Ehkä harjoitus tekee joskus melkein-ainakin-mestarin!?
Mielestäni tuosta tuli oikein kiva ja innostus peittojen tekoon kasvoi entisestään, etenkin kun tämä peitto valmistui ennätysajassa ja helponhelposti! :) Nyt kun saisi sen ihkaensimmäisen pikkupeiton tikattua loppuun...
Niin, ja joskohan sitä saisi ensi vuonna aloitettua lahjojen teon ensimmäistä kertaa ajoissa?? ;) Mukavia välipäiviä kaikille, minä jatkan raitasukkien neulontaa!
Sisko sanoi syssymmällä muuttavansa olohuoneen sisustusta turkoosi/petrooli-ruskea-valkoiseksi... Siitä se ajatus sitten lähti, kankaatkin löytivät taustakangasta lukuunottamatta hyllystä.
Kokoa peitolla on noin 170 x 130 cm. Sisällä melko paksu vanu (mutta ei puuvillainen kun on niin kallista).
Nuo aaltomaiset neliöt olivatkin äärettömän helpot tehdä, varsinainen pikatekniikka, ja lopputulos näyttää kuin taidokkaammankin tilkkuilijan tekemältä :D
Peitto on tikattu koneella "stiplaamalla" eli vapaatikkauksella. Kyllä tuo konetikkaus on nopeeta verrattuna käsintikkaukseen... vaikkei tuo stiplaaminen todellakaan mitään helppoa ollut. Ehkä harjoitus tekee joskus melkein-ainakin-mestarin!?
Mielestäni tuosta tuli oikein kiva ja innostus peittojen tekoon kasvoi entisestään, etenkin kun tämä peitto valmistui ennätysajassa ja helponhelposti! :) Nyt kun saisi sen ihkaensimmäisen pikkupeiton tikattua loppuun...
Niin, ja joskohan sitä saisi ensi vuonna aloitettua lahjojen teon ensimmäistä kertaa ajoissa?? ;) Mukavia välipäiviä kaikille, minä jatkan raitasukkien neulontaa!
lauantai 26. joulukuuta 2009
Emalointia...
Marraskuussa pääsin kokeilemaan vaihteeksi uutta käsillä tekemistä, jota tarjosi kansalaisopiston Emalointikurssi. Pohjamateriaalinamme oli kuparilevy kahdessa eri vahvuudessa. Minun työni ovat nappeja lukuunottamatta tehty ohuesta levystä. Tässäpä heitä:
8 kpl petrooleja nappeja, määränpää avoin.
Ylikypsä Rintakoru :)
Enkeli, joka lopulta pääsi roikkumaan kranssin keskelle.
Meille oli jostain ilmaantunut vanha lasiton ikkunan irvikuva, joka oli jo pitkään hakenut kohtaloaan, nyt hän sen löysi! Tein sydämet kurssilla ilman suurempia suunnitelmia, tiedostaen vain, että ikkunaan tulevat roikkumaan, tavalla tai toisella... kotiin tultua sytytti! :) Yhdistin karun pokan ja kiiltävät sydämet yhdeksi ja samaksi. Myöhemmin vielä "jouluistin" ja kiersin pokan ympärille kauniit valot.
Seuraavaksi julkisuuteen pääsee se ainoa käsintehty joululahja tänä vuonna :)...
8 kpl petrooleja nappeja, määränpää avoin.
Ylikypsä Rintakoru :)
Enkeli, joka lopulta pääsi roikkumaan kranssin keskelle.
Meille oli jostain ilmaantunut vanha lasiton ikkunan irvikuva, joka oli jo pitkään hakenut kohtaloaan, nyt hän sen löysi! Tein sydämet kurssilla ilman suurempia suunnitelmia, tiedostaen vain, että ikkunaan tulevat roikkumaan, tavalla tai toisella... kotiin tultua sytytti! :) Yhdistin karun pokan ja kiiltävät sydämet yhdeksi ja samaksi. Myöhemmin vielä "jouluistin" ja kiersin pokan ympärille kauniit valot.
Seuraavaksi julkisuuteen pääsee se ainoa käsintehty joululahja tänä vuonna :)...
perjantai 25. joulukuuta 2009
torstai 15. lokakuuta 2009
Marssikaa porilaiset, marssikaa :)
"Nämä takit saapuivat ja ovat aivan IHANAT!!! Sä osasit lukea ajatuksiani ja lisäilit juuri omaasi niin hyvin, että olen sanaton. En pääse vielä kokeilemaan kun A2 nukkuu ja A1 on tarhassa. Kokeilen vielä tänään. Voi kiitos vielä, halaukset!!"
"Takit olivat hyvät pojille!!! Ne on niin ihanat!"
"Takit ovat olleet jo ahkerassa käytössä ja muut ovat niitä ihastelleet."
Ystävältä tuli pyyntö: Takit kahdelle pikkupojalle syksyksi, talveksi ja kevääksi. Porin sääolosuhteet huomioiden valmistui kaksi takkia kevyellä tikkivuorella. Ympyrätaskuun idea saatu täältä :). Ulkoilukangas Kangastukusta, tikkivuori ja vihreä resori Myllymuksuilta, kaikki muut Eurokankaasta. Mallina kuvissa takkien saajia himpun verran isompi poikasemme. Yllättäen värit jäävät varsin laimeiksi kuvissa, etenkin siniset osat ovat oikeasti kauniin murretut ja voimakkaammat. Vika kuvaajassa? :)
P.S. Vaikka olenkin enemmän kuin tyytyväinen takkeihin, noiden ulkoilukankaiden ompeleminen oli ihan pyllystä!
"Takit olivat hyvät pojille!!! Ne on niin ihanat!"
"Takit ovat olleet jo ahkerassa käytössä ja muut ovat niitä ihastelleet."
Ystävältä tuli pyyntö: Takit kahdelle pikkupojalle syksyksi, talveksi ja kevääksi. Porin sääolosuhteet huomioiden valmistui kaksi takkia kevyellä tikkivuorella. Ympyrätaskuun idea saatu täältä :). Ulkoilukangas Kangastukusta, tikkivuori ja vihreä resori Myllymuksuilta, kaikki muut Eurokankaasta. Mallina kuvissa takkien saajia himpun verran isompi poikasemme. Yllättäen värit jäävät varsin laimeiksi kuvissa, etenkin siniset osat ovat oikeasti kauniin murretut ja voimakkaammat. Vika kuvaajassa? :)
P.S. Vaikka olenkin enemmän kuin tyytyväinen takkeihin, noiden ulkoilukankaiden ompeleminen oli ihan pyllystä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)