Salaisen Ystävän paketti

Sny:n huhtikuun paketti saapui tänään, kerrankin ehdin lähettää omalleni ensin :). Tällaista tarpeellista tavaraa paketti sisälsi:



Eli pari kerää Novitan Sofia -lankaa (ihan uusi tuttavuus minulle), nuppineuloja, mittanauha ja kortti. Etenkin tuo mittanauha tuli kuin tilauksesta, vanhassani ei meinannut enää senteistä saada selvää :) Vielä en keksinyt mihin tuota lankaa käyttäisi, jää siis toistaseksi odottamaan. Niin, Sny kyseli toiveita viimeiseen pakettiin... hankalaa... jos Snyllä on aikaa niin minulta kyllä puuttuu sellainen kiva neulottu kolmiopitsihuivi... ei minulla myöskään ole bambuisia sukkapuikkoja kuin kokoa 4,5... Neulekirjat ovat aina tervetulleita (etenkin Zimmermanit, niistä olen haaveillut, toistaiseksi olen kokonaan ilman)... Toisaalta jokin hyvä eng.kielinen neulelehti olisi kiva myös... :D Eiköhän tässä ole ideaa pakettiin, kiva on saada myös täysin yllättävä paketti, eli älä missään nimessä SNY:ni ota noita toiveita liian vakavasti ;) ISO ISO KIITOS!!!

Poikain takit

Hitaasti, mutta varmasti! Kaavat, kankaat ym. tarvikkeet odottivat pari kuukautta sopivan keväisiä ompeluilmoja, mutta viimein ovat valmiina kesätakit pojille, päällikankaina Marimekon Metsänväki ja ohuet puuvillakankaat vuorina. Vielä näin alkukeväällä tarvitsevat lämpimämpää paitaa alle, mutta toimiihan se niinkin :) Mallit muokkasin ja mukautin Elsebeth Gyntherin Ompele Lapselle kirjasta. Isompi poika olikin saanut kasvupyrähdyksen sen jälkeen kun kaavat piirsin, joten olisi saanut olla isompikin. Menee varmasti kesän, syksystä en ole yhtään varma... mutta sittenhän voin ommella pojille uudet ja vähän lämpimämmät takit, eikös niin? :) kyllä olisi itselläkin takin tarvetta, toistaiseksi en ole rohjennut yrittää. Alla kuvasarjat pojista puuhastelemassa uusissa takeissaan:













Mitäs tykkäätte?
Minä olen tyytyväinen! Sekä pojat että takit olen omasta mielestäni onnistunut tekemään hyvin! :)

Maailmalta

Olen muutaman päivän ollut neulelakossa ja keskittynyt ompelemiseen. Poikain takit odottivat kankaina ja muina tarvikkeina pari kuukautta, mutta viimein ovat saaneet muotonsa. Isomman takki valmistui juuri äsken ja pienemmänkin on loppusilausta vaille valmis. Kuvaa niistä tulossa piakkoin. Mutta asiaan:

Olen saanut kuvia tekeleistäni uusien omistajiensa päällä, kiva! (Taisin kummankin kohdalla pistää sen ehdoksi tekemiselle, heh.)


IsoSisko tahtoi tällaisen, ja minähän tein, ehkä vähän hitaasti mutta varmasti! Pariin otteeseen piti deadlinea siirtää, kun ei oikein innostanut neuloa a) mustaa pörröistä lankaa, b) samaa mallia toistamiseen (sen ensimmäisen version tein Kummitytölle joululahjaksi).



Isomman pojan Kummitäti, ja erittäin ihana ystäväni, toivoi saavansa tällaisen liivin / boleron... ja taas minä tein... :D näitä tosin voi neuloa vaikka kuinka monta kun valmistuvat niin pikapikaa ja yksinkertaisella ohjeella. Hyvältä näyttää, vai mitä? :)

Kiitos malleille, ootte kumpanenkin tärkeitä!!

Poikain piposet

Olen päättänyt saada valmiiksi kaikki taannoin aloittamani työt, sillä sovin itseni kanssa, että saan aloittaa uuden työn, tai itseasiassa useammankin vasta sitten... Tiukkaa tekee, kun läjä uusia lankoja huutelee nurkista ja pää pursuaa ideoita ja to do -lista vaan kasvaa päivä päivältä (pitäisi varmaan tehdä nettilakko). Olen huomannut olevani neulojatyyppiä, joka tekee useampaa työtä yhtäaikaa, se sopii minulle... nyt ymmärrän miksi joskus aiemmin kyllästyin ja jätin tekeleet keskeneräisiksi, tarvitsen vaihtelua mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Kotona joskus vähän ihmetellään tätä tyyliä, kun joka ilta on eri neule käsissä, mutta hyväksyn itseni tällaisena :) pääasia että toimii! Tässä siis yhden aloitussarjan tuotoksia:


Lankana Maija (taas), pyöröt nro 3,5, koukku samoin 3,5 ja ohje on oma. Näiden teossa menikin pidempään kuin olin suunnitellut, mutta oma vika kun halusin tehdä oikeat silmukat kiertäen. Maailmalle on lähtenyt parikin tuotosta, joista kuvia saan luultavasti muutaman päivän sisällä :)

Hyvää KANNATTAA odottaa!!

Kuten vähän jo aavistelinkin, saapui Pitsiä vai palmikoita -sukkavaihdon paketti tänään!! Kävin iltakävelyllä hakemassa paketin, enkä malttanut odottaa kotiin asti, vaan avasin kävelyn lomassa... ja hyppelyksi meni! :) Taisi kuulla koko kaupunginosa, että olin innoissani ja erittäin iloinen. Ja puolijuoksua, suupielet korvissa kotiin tutkimaan pakettia lisää ja esittelemään muullekin perheelle :) Ja tällaisia ihanuuksia sieltä löytyi:


Nämä mielettömän ihanat sukat ovat siis Heiniltä. Ovat juuri ihanan napakat jalkaan, ja väri on juuri sellainen kuin salaa pienessä mielessäni toivoinkin :) Ilmeisesti Heini on samaa sarjaa päätöstenteon kanssa kuin minä, sillä mukana oli kuutta eri väriä sametti- ja satiininauhaa sukan yläreunaan, kaikki sopivat sukkiin ja minun makuuni ihan täydellisesti (eivät kuvassa pääse kyllä edukseen)! Ja vielä lisäbonuksena namia minun makuuni! :) Kiitos Heini, onnistuit tekemään minut todella onnelliseksi, en osannut odottaa näin huikean hienoa pakettia! :) Parempaa kuvaa eli sukat in action laitan myöhemmin, kunhan ensin sellaiset saadaan otettua. VAU!

Tässä vielä katsaus Pääsiäiseen, orastavan vehnän ja tipujen keskelle. Kummitytölle tein ensimmäisen Calorimetryni. Passeli päähän ja pikainen tehdä. Ohjeen otin täältä. Lankana Maija, puikko nro 3½, silmukoita reilut 110 (en muista enää tarkkaa lukua) ja lyhennettyjä kerroksia tein kunnes jäljellä oli 30 s reunoissa.



Olen minä kaikenlaista muutakin saanut aikaseksi, valmiitakin on ja melkeinvalmiita, mutta eivät ole vielä kuviin päässeet. Viime päivät olen tehnyt neuletakkia (taimikäikinäonkaan) Isolle Siskolle, langat päättelemättä virkkauksista, muuten on valmis. Huomenna pääsee matkalleen Itä-Suomeen. Pois sekin roikkumasta siis :)

Pitsiä vai palmikoita- sukat

Osallistuin Pitsiä vai Palmikoita -sukkavaihtoon. Tässä ne nyt ovat, Aran Sandal Socksit kirjasta Socks Socks Socks (edited by Elaine Rowley). Saapunevat pääsiäisen jälkeen salaiselle parilleni ;) Jännittää!!

Vaihdossa oli tarkoitus kokeilla jotain uutta ja minähän kokeilin :) Rapakon takaa saapui juuri sopivasti vaihdon alkuun pari sukka-aiheista kirjaa, selailin niitä ja niiden ihania sukkia ja soudin ja huopasin eng. ja suom. kielisten ohjeiden välillä. Jostain syystä en ole aiemmin rohjennut tarttua ulkomaankieliseen ohjeeseen. Lopulta otin riskin ja päädyin tähän "koristeelliseen" sukkaan. Ja menihän noihin, varsinkin aluksi aikaa ihan tuhottomasti, en aina oikein meinannut ymmärtää ohjetta :)

"Sandaalisukat" nämä ovat siis tästä syystä, mallikuvio jatkuu kantalappuun asti, ja kivaltahan nuo kantapäät näyttävät. Koskaan ennen en ole tehnyt mitään näin vaikeaa ja hitaasti etenevää sukkaa, enkä tiedä olisiko kärsivällisyys riittänyt, jos ei olisi ollut kyse rajallisesta ajasta ja sukkavaihdosta. Nyt kuitenkin tiedän selviäväni sekä englanninkielisistä ohjeista (ainakin melkein) että monimutkaisemmista palmikko- tms. kuvioista. Ja hyvä niin, sillä näiden myötä ehkä vähän hurahdin kauniisiin sukkiin :)

Tuumiessani uskaltautuisinko noiden sukkien tekoa edes kokeilemaan, ajattelin ihan vaan testata sopisiko, ainakin minun mielestäni ihastuttavan värinen Maija paksuudeltaan sukkiin... kävikin niin hassusti koesukan edetessä, että siitä tulikin juuri sopivan kokoinen! Aloittelijan tuuria :) Lankana tuollainen hiekanharmaa Maija (aika tarkkaan 100 g) ja sukkapuikot kokoa 3. Uusi juttu oli myös neulominen neljällä puikolla, viittä olen yleensä käyttänyt... Onnistuihan se mutta vaati hieman totuttelua.

Ja vielä lisää uusia juttuja; kantapää oli hieman erilainen kuin ennen tekemäni, enkä koskaan ole jaksanut päätellä kärjen silmukoita silmukoimalla... enkä varmaan jaksa jatkossakaan :D olen siinä todella huono, kulutin monta tuntia ensimmäisen sukan päättelyyn, kun jostain syystä se vaan ei luonnistunut!
Lopputulokseen olen, hienoisista käsialaepätasaisuuksista huolimatta Erittäin tyytyväinen! :) Nyt en voi muuta kuin kädet kyynerpäitä myöden ristissä toivoa, että sukkien saajakin tykkää!

Haluan muihinkin vaihtoihin,kertokoon jos joku tietää jotain tulevista vaihdoista! :)

Pikkuruistakin pikkuisempi liivi / bolero

Tänään kävi kylässä 7 kk tytöntylleröinen, hänelle väsäsin muutamassa hetkessä tällaisen, samaa sarjaa kuin omani. Lankana yksi äidiltä saamistani vanhoista "neulekonelangoista" kaksinkertaisena sekä virkkaukset Maijaa. Puikkoina Addin pyöröt 4,5 ja koukku 3,5. Malli toimii siis myös kokona vauva :).
Pitsiä vai palmikoita -sukkavaihdon sukatkin ovat valmiit ja postin armoilla, matkalla määränpäähänsä. Postaan niistä paremmalla ajalla, luultavasti huomenna, nyt pitää keskittyä Greyn Anatomiaan :)

No kyllä tykkään!! ;)

Voi sinua Salainen Ystäväiseni, olet hellyttävä ihanuus!! Tarkkailin kyllä postia, sillä näin kun postisetä tiputti ruskean paketin laatikkooni... Sitä seurasi pari hyppy pyppyä ja hiljaista hihkumista (lapset olivat päiväunilla). Heti hipsin hakemaan paketin, tunnustelin ja rutistelinkin vähän. Olin jo tuossa vaiheessa iloinen ja onnellinen, eivätkä nuo tunteet missään nimessä ainakaan vähentyneet kun paketin avasin. En ymmärrä, miten SNY:ni osaa koota juuri minun näköisiä paketteja, en edes itse osaisi paremmin! Maaliskuun kurjuutta vastaan, itseni hemmotteluun tarkoitettu yllätys sisälsi kaksi kerää ruskeaa Kitten Mohairia, teetä, suklaata, jalkakylpyjutskan, kortin ja 12 mielettömän ihanaa nappia! En tiedä mihin ikinäkään raaskin noita nappeja käyttää. Olen täysin myyty! Kun ihastelin pakettia avaamisen jälkeen, iski pienoinen haikeus ja surumieli... enää kaksi kuukautta... kuinka pärjään siitä eteenpäin ilman SNYni ihastuttavia paketteja!? KIITOS YSTÄVÄNI!

Samaan postaukseen pääsevät palmikkosukkaset by Me:

Minulla on järkyttävä villasukkapula, olen onnistunut pienessä ajassa tuhoamaan lähestulkoon kaikki sukat korjauskelvottomiksi. Olin siis pakon edessä. Palmikkosukat halusin tehdä, selkeät ja yksinkertaiset sellaiset. Siispä suunnittelin ja kilkuttelin.

Langaksi pääsi joku jämäkerä 7veljestä ja kaveriksi sukkapuikot nro 4. Ovathan nämä olleet valmiina jo hyvän tovin, mutta tänään oli hyvä päivä kuvanottoon, kun tuo SNY:n paketti toi auringonkin tullessaan! :)

Pikkuruiset liivit

Tattadadaadadaa! Olen niin iloinen ja tyytyväinen! Minulla on kaksi kivaa pikkuruista liiviä ja pää täynnä erilaisia versioita tuohon samaan perusmalliin.

Tämä valmistui ensin, muutama ilta siihen meni. Malli niin ihanan yksinkertainen, yhtenä kappaleena tehdään niskasta alkaen, ei siis ärsyttävää kappaleiden yhdistelyä. Juuri minunlaiseni työ joka valmistuu parhaimmillaan päivässä. Tuo hame on muuten ihailuni kohde Amsterdamista, kaupasta jonka ihanan omituisiin vaatteisiin ihastuin jo lasin takaa. Sääli, että nuo
Oililyn vaatteet ovat pääasiassa lapsille ja ennenkaikkea tytöille, ja vielä säälimpi, ettei tuota merkkiä myydä Suomessa. Onneksi sattui ale-myynnit juuri reissun aikaan!

Virkkasin tuolla kauniilla ja syvällä oranssilla hieman prinsessakoristetta reunoihin... Aika boheemi tuli tuolla väriyhdistelmällä. Kiva!

Suuntaa antavan ohjeen sain lähiseudun lankakaupasta, jossa oli samalla periaatteella tehty pidempi versio eri langalla. Ihanan helposti muunneltavissa oleva ohje. Varmasti tulen tekemään vielä monen monituista versiota, itselle ja muille ja eri langoista. Tässä liivissä käytin aiemmin postaamaani Kitten Mohairia, puikoilla nro 6.

Tämä on Rose Mohairista ja puikoilla 6,5 (ensimmäiset Addini muuten). Ei tuo ruskea paita ollut ollut ihan paras mahdollinen valinta kuvaan, liivi ei pääse oikeuksiinsa, mutta kun muuta sopivaa paitaa ei ollut puhtaana :) Ehkä tuosta saa edes vähän suuntaa miltä näyttää.

Tähänkin liiviin tein virkatut reunukset, helmaan ja hiha-aukkoihin enemmän pitsimäiset, muutoin on ihan vaan kiinteää silmukkaa. Ei oikein näy kuvissa tuo reunus. Livenä antaa liiville sen "pienen jujun".

Mustaan liiviin halusin selkeän ja yksinkertaisen huomiopisteen ja koristeen, joten pistin Virosta ostetun katajaisen napin. Tuoksuu kyllä ihanalle tuo nappi, tykkään noista muutenkin. Olivat vaan hukkapiilossa liian pitkään, meni monta ihanaa ja aurinkoista kuvauspäivää hukkaan, kun niitä oikein koko perheen voimin etsittiin. Löytyivät viimein hahtuvakiekon alle piiloutuneina... ja sää muuttui saman tien harmaaksi ja tuuliseksi... Niinpä niin. Mutta tässä he viimein ovat! Olen NIIN tyytyväinen :)

No niin...

Eli laitetaas nyt alta pois tämä pasha, kun onnistuneempaakin olisi jo tarjolla. Haaveilin, suunnittelin, tein ja odotin innolla ihanan palmikkotopin valmistumista, jonka ohjeen bongasin ystäväni luona Hyvän Olon Neuleet -kirjasta. Lopputulos, kuten toppia neuloessani jo arvelinkin, on aika mahdoton. Noh...

Muokkasin takaosan joustinneuleen palmikoiksi, ihan mahtava muokkaus, tykkään, mutta siitä huolimatta etuosan palmikot tekee topista edestä lyhyemmän, ja kun samaan syssyyn lisää vielä rintavarustuksen, voi vähän pienemmälläkin äo:lla päätellä, että ero etu- ja takapuolen välillä on (ainakin minun makuuni) liian iso. Malli ei siis mielestäni toimi tuollaisenaan, kaipaisi eteen lisää korkeutta, jota takana on ehkä jo liikaa. Jurnuti jurnuti...

Ja sitten seuraavaksi tuo merino mihin mulla on kyllä selkeästi viha-rakkaus -suhde, ainakin tuohon kierteiseen ja joustavaan. Tekele on aivan liikaa muokkailtavissa, löysää ja ryhditöntä kamaa. Huono lankavalinta siis, tähän malliin... Päätin olla käyttämättä moista lankaa vähään aikaan, harmittaa niin!!

Noista palmikoista pidän erittäin paljon, vaikka ovatkin hyvin yksinkertaisia... Yhdessä luovat kauniin kokonaisuuden. Siinä olikin syy, miksi tein takaosaan kapeaa palmikkoa. En olisi tykännyt tavallisesta 2o2n joustimesta, koska se olisi vähentänyt työn kauneutta, eikä olisi sopinut yhteen kauniin etuosan kanssa. Jotain onnistunutta siis tässäkin onnettomassa.

Vähän surkea on lopputulos... Aion kuitenkin yrittää motivoida itseni parantelemaan tuota, kenties nirunaru-olkaimilla (?), nyt kun ei lerpukka pysy kunnolla edes ylhäällä. Ehkäpä vielä jonakin päivänä teen vastaavanlaisen, korkeammalla etumuksella ja jostain ryhdikkäämmästä langasta... ehkäpä...