Vaikka kaipaankin nuorukaisen olkapäille laskeutuvia kiehkuroita, oli tämä kasvua sekä isommaksi pojaksi että isomman pojan äidiksi.
Tunnustan, että minulla on tapana jättää tavaroitani mitä kummallisimpiin paikkoihin, mutta tähän en syyllistynyt:
Naurunsekaisten kuulustelujen jälkeen vanhempi poikanen tunnusti syyllistyneensä perunoiden kuivatukseen. Meidän kodissa löytää aina aika-ajoin tuttipulloja vessanpöntöstä, kuivaneen leivänpalan yöpöydän laatikosta tai keskeneräisen romaanin keittiön hellan viereisestä lokerikosta... Enkä se ole minä tai IsiMies... Kujeilijoita nuo poikaset! ;)
5 kommenttia:
Meillä oli toi takatukan leikkuu joku aika sitten. Tytöt olivat niin sitä vastaan! Pikkuveljen kiharoihin ei olisi saanut koskea :D
voi snif... 8) mutta niin on suloinen pieni poika että!!
Meillä nuorimmainen kasvoi isoksi tässä päivänä muutamana, kun vein syöttötuolin liotukseen ja herra on istunut tavallisella tuolilla. Suu yltää juuri lautasen reunalle, ikää on 1v 5kk. Pelkään pahoin, ettei paluuta syöttötuoliin ole. Tuo takatukan leikkaus on edessä vasta joskus keväämmällä.
Ihana poikanen! Kiharoilla tai ilman :-) Odotan jo kovasti, että meilläkin päästäisiin pikkuisimman kanssa samoihin puuhiin. Tukka kun ei kasva sitten millään, vaikka poika käy jo kolmatta vuotta...
Ihania kuvia. Voi kun pieni oikein 'kasvoi silmissä' tukan lähtiessä.
Hyvää vuotta 2009 sinulle ja perheellesi.
Lähetä kommentti